Kun olen saanut tehdä töitä hevosten ja ihmisten kanssa yli 15 vuoden ajan täällä meillä kotona Huminalehdossa, olen nähnyt läheltä, kuinka suuri merkitys itseluottamuksella on. Monelle lapselle ja aikuiselle on rakentunut täällä pala palalta vahva tunne: minä osaan, minä pystyn, minä riitän.
Mitä itseluottamus hevosten kanssa tarkoittaa?
Hevosten kanssa toimiessa kyse ei ole näyttämisestä tai paremmuudesta, vaan tasapainosta ja varmuudesta.
Ihminen ei voi piiloutua roolien, sanojen tai selitysten taakse – hevonen peilaa suoraan sen, mitä sisällämme kannamme. Jokainen hevonen tekee tämän peilaamisen omalla tavallaan, ja näitä ilmeitä ja eleitä on hyvä oppia lukemaan. On myös mielenkiintoista pohtia näitä hevosten erilaisia tapoja peilata meidän käyttäytymistämme. Mutta siitä lisää ehkä seuraavassa blogitekstissä.
Kun opimme luottamaan itseemme ja toimimaan omalla tasollamme, hevonen saa selkeän ja turvallisen ystävän. Samalla meidän oma varmuutemme lisääntyy, ja työkalupakkiimme kertyy taitoja, joita voimme käyttää eri tilanteissa. Nämä “työkalut” rakentuvat aina perustyön kautta.
On myös paljon ns. yhden ihmisen hevosia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hevonen toimisi vain yhden ainoan ihmisen kanssa. Useampi ihminen voi hoitaa ja toimia hevosen kanssa – mutta silloin jokaisella tulee olla riittävä itseluottamus, jotta hevonen voi kokea olonsa turvalliseksi. Nämä hevoset kaipaavat rajoja ja rakkautta sopivassa suhteessa.
Pyöröaita on hyvä paikka harjoitella kehonkieltä ja sen käyttöä.
Miten itseluottamusta voi rakentaa?
Itseluottamusta ei voi pakottaa – se kasvaa vähitellen kokemuksen ja ymmärryksen kautta.
- Pienin askelin: jokainen onnistuminen ruokkii rohkeutta.
- Ymmärtämällä hevosta: mitä enemmän ymmärrämme hevosen tapaa ajatella ja reagoida, sitä varmemmalta oma toiminta tuntuu.
- Kehonkielen avulla: kun opimme tunnistamaan, mitä oma olemuksemme kertoo, ja samalla kuulemaan hevosen viestejä, syntyy yhteinen kieli.
Miksi tämä on tärkeää arjessa?
Hevosten kanssa opitut asiat eivät jää tallille. Kun ihminen huomaa, että osaa vaikuttaa hevoseen rauhallisella olemuksellaan, sama taito kantaa myös kouluun, työhön ja ihmissuhteisiin.
Tallilla vietetyt hetket ja vuodet ovat todella tärkeitä. Ne opettavat, miten uskaltaa olla oma itsensä, pyytää ja rajata, olla läsnä ja kuunnella.
Ymmärtämisen kautta oppimista
Uskon, että suurin osa oppimisesta syntyy ymmärryksen kautta.
Kun lapsi tai aikuinen oivaltaa, miksi hevonen reagoi kuten reagoi, tai miten oma pieni liike vaikuttaa hevoseen, syttyy lamppu. Se hetki muuttaa usein enemmän kuin kymmenen toistoa. Sama tilanne syntyy myös hevosten oppimisessa, ja hevosen “lampun” syttymistä onkin hauska seurata. ❤️
Nämä hetket ovat äärettömän arvokkaita – ja ne syttyvät helpoiten sellaisten hevosten, eläinten ja ihmisten kanssa, jotka ovat fyysisesti ja psyykkisesti läsnä tässä ja nyt.
Matami tamma asui meillä viime talvena, hänkin oppi peppurapsutuksille. ❤️
Läsnäolo kaiken perustana
Hevonen elää aina tässä hetkessä. Se ei mieti eilistä eikä huolehdi huomisesta, vaan reagoi siihen, mitä nyt tapahtuu.
Tämä on ihmiselle suuri lahja – ja joskus myös haastavaa. Meidän ajatuksemme kulkevat helposti menneessä tai tulevassa, mutta hevonen kutsuu meitä takaisin tähän hetkeen – olemaan aidosti läsnä.
Kun ihminen harjoittelee olemaan hetkessä hevosen kanssa, se vaikuttaa koko elämään. Läsnäolo vähentää kiireen tunnetta, rauhoittaa mieltä ja lisää kykyä kuulla myös itseään.
Epävarmuus ja sen voittaminen
On luonnollista tuntea epävarmuutta hevosten kanssa. Ne ovat suuria eläimiä, ja jokaisella on oma luonteensa ja kehonkielen viestintä. Epävarmuus ei kuitenkaan ole este, vaan lähtökohta oppimiselle.
Kun ihminen kohtaa oman epävarmuutensa ja saa kokea onnistumisia, itsevarmuus alkaa kasvaa askel askeleelta. Tämä kasvu ei tapahdu vain hevosen kanssa – se kantaa pitkälle arkeen.
On eri asia astua luokkahuoneeseen, työpaikan palaveriin tai vaikkapa uuteen harrastukseen, kun sisällä on kokemus siitä, että “pärjään ja osaan toimia isonkin hevosen kanssa, joten kykenen myös tähänkin”.
Yhteistyön kauneus
Kun ihminen ja hevonen löytävät yhteisen rytmin, syntyy jotakin erityistä.
Se ei ole kontrollia eikä alistamista, vaan vuorovaikutusta, jossa kumpikin osapuoli kuuntelee ja vastaa. Tätä yhteistyötä on vaikea pukea sanoiksi, mutta se tuntuu sydämessä. Hyvä yhteys on usein näkymätöntä, ja juuri siksi sen aistiminen on niin tärkeää.
Hetket, jolloin hevonen hengittää syvään ja laskee päänsä, tai jolloin lapsi huomaa pystyvänsä ohjaamaan suurta eläintä pienellä merkillä, jäävät mieleen pitkäksi aikaa. Niissä hetkissä itseluottamus kasvaa, ja ymmärrys syvenee.
Oppimisen polku
Itseluottamuksen rakentaminen ei ole koskaan valmis. Se on polku, jossa jokainen hevonen, jokainen harjoitus ja jokainen kohtaaminen tuo mukanaan uusia oivalluksia.
Joskus polku on kevyt ja helppo, toisinaan taas haastava. Mutta juuri näiden vaiheiden kautta kasvu tapahtuu.
Meidän tehtävämme on tarjota turvallinen tila, jossa sekä ihmisellä että hevosella on lupa olla keskeneräisiä, kokeilla ja oppia. Silloin voi syntyä ne kaikkein merkityksellisimmät kokemukset – sellaiset, jotka muuttavat tapaamme nähdä itsemme ja maailmamme.
Tarina Bonice-ponista
Bonice on tällä hetkellä 20-vuotias ja tehnyt pitkän uran opetusponina. Se on fiksu poni, jolla on ollut aina hieman veikeä katse silmäkulmassaan. Vuosien varrella se on hiippaillut vapaana pihassa, syönyt naapurin omenapuusta omenoita ja kaatanut melassiämpärit pitkin satulahuoneen lattiaa, jos siihen on ollut tilaisuus. Nykyään Bonicen elämä on jo aika rauhallista.
Bonice on lasten kanssa toimiva poni, mutta sillä on myös oma “metrimittansa”. Se ikään kuin tarkistaa lapsen pituuden ja ”reippaus asteen” jo karsinan laidalta. Arempien lasten kohdalla kaverina on hyvä olla alkuun aikuinen tai reippaampi tallityttö. Bonice näkee taitavasti lasten tunnetilat, ja hiukan myös testaa niitä. Sen musta väri ja törröttävä etutukka tekevät sen pienistäkin liikkeistä vaikuttavia, ja aika helposti arempi lapsi vahingossa väistää kehonkielellään Bonicea. Bonicen kanssa on ollut usein ohjeena lapsille “leiki patsasta”, jolloin Bonicen pienet eleet ja ilmeet ei pääse niin vaikuttamaan sieluun sisälle.
Bonice muistuttaa meitä tehokkaasti siitä, että hevosen ja ihmisen kohtaaminen on aina vuorovaikutusta. Ja että pienillä eleillä voi olla suuri merkitys.
Lopuksi
Hevoset eivät odota meiltä täydellisyyttä, vaan aitoutta. Ne muistuttavat meitä siitä, että riitämme juuri sellaisina kuin olemme – keskeneräisinä ja oppivina. Opetustyössä taitavat hevoset antavat meille mahdollisuuksia tähän oppimiseen.
Itseluottamus ja omalla tasolla toimiminen rakentuvat pala palalta arjen harjoitusten, oivallusten ja kohtaamisten kautta. Jokainen askel vahvistaa sekä ihmistä että hevosta.
Kun opimme kuuntelemaan, olemaan läsnä ja luottamaan itseemme, hevonen vastaa samalla mitalla. Se on yhteinen matka, jossa molemmat kasvavat – ja jonka vaikutukset ulottuvat paljon kauemmas kuin tallin pihaan.
Jos aihe kiinnostaa sinua enemmän, käy ihmeessä ostamassa itsellesi meidän LEMPEÄSTI YHDESSÄ – verkkokurssi. Siellä on monenlaista aihetta ja ajatusta sinulle pohdittavaksi. Lokakuun loppuun asti saat kurssin -50 % alennuksella, kun käytät koodia: BONICE ostaessasi kurssin.
