Hevoskoulun juttutuokio -podcastin toisessa jaksossa pysähdytään aiheen äärelle, joka koskettaa monia hevosharrastajia: miten tallikulttuuri on muuttunut vuosien varrella – ja millaista on elää hevosten kanssa tänä päivänä, lempeämmin ja yhdessä oppien.
Monelle meistä ensimmäiset tallimuistot vievät lapsuuteen. Näiden muistojen äärelle pysähtyvät podcastissa Johanna Kolehmainen ja Marjo Mantovaara. Säännöt opittiin nopeasti, ja ne olivat usein samat kaikille – hevosille ja ihmisille. Hevoset nähtiin herkästi enemmän massana kuin yksilöinä ja kumppaneina, ja tekeminen saattoi olla kovaa. Silloin se tuntui normaalilta, vaikka nyt katsottuna moni asia näyttäytyy toisin.
Vuosien saatossa on onneksi menty monessa asiassa eteenpäin. Samalla on kuitenkin tärkeää nostaa esiin myös vanhoja asenteita ja ajatusmalleja. Kun ymmärrämme, minkä päälle nykyiset ajatuksemme ovat rakentuneet, osaamme suhtautua niihin tietoisemmin – ja tehdä tarvittaessa lempeämpiä valintoja.
Nykyään yhä useammalla tallilla puhutaan lempeydestä, hevosen yksilöllisyydestä ja turvallisesta ilmapiiristä. Hevosta ei pyritä hallitsemaan, vaan ymmärtämään. Kun kuuntelemme hevosen rajoja, mieltymyksiä ja tapaa reagoida, arjesta tulee sujuvampaa ja merkityksellisempää. Samalla opimme näkemään hevosissa ja poneissa persoonallisia piirteitä – hauskoja ja joskus hiukan erikoisiakin – aivan kuten meissä ihmisissä.
Jakson keskiössä on myös puolikas poni, eli kimppaomistajuus. Huminalehdon Rolle-poni on yhteisomistuksessa Mantovaaran perheen kanssa. Rollen omat erityispiirteet ovat opettaneet meille kaikille paljon. Yhteisomistajuus voi olla toimiva ratkaisu silloin, kun kaikilla ei ole mahdollisuutta tai halua omaan hevoseen. Kun poni on osan viikosta asiakastyössä ja osan ajasta perheen tytön Oonan käytössä, se saa säännöllistä liikuntaa ja huolenpitoa – ja ihmiset voivat jakaa vastuuta, kustannuksia, murheita sekä ilon kohteita.
Puolikas poni ei ole kompromissi, vaan monelle se voi olla osa omien unelmien täyttymystä. Se mahdollistaa hevosen kanssa olemisen ilman kohtuuttomia paineita ja opettaa yhteistyötä, joustavuutta ja luottamusta. Erityisesti lapsille talli on ainutlaatuinen kasvuympäristö: siellä opitaan vastuuta, kohdataan pettymyksiä ja onnistumisia sekä koetaan pystyvyyttä hevosten rinnalla.
Jakso muistuttaa, että talli ei ole vain harrastuspaikka. Se on yhteisö, oppimisympäristö ja monelle myös henkinen turvapaikka. Lempeämpi tallikulttuuri ei tarkoita vaatimattomuutta, vaan syvempää ymmärrystä – siitä, että hevonen on kumppani ja että tärkeimmät hetket syntyvät usein arjen pienissä kohtaamisissa.
Tallielämä katkaisee monen tavallisen arjen rytmiä ja tarjoaa pienen aivoloman kaiken muun keskelle. Juuri niistä hetkistä on tärkeää ottaa iloa ja oppia mukaan myös muuhun elämään.
🎧 Jakso 2 jatkaa keskustelua hevosen ja ihmisen suhteesta rehellisesti ja käytännönläheisesti – tavalla, joka kutsuu pysähtymään ja pohtimaan omaa suhdetta hevosiin.
