{"id":2231,"date":"2014-06-13T12:02:39","date_gmt":"2014-06-13T09:02:39","guid":{"rendered":"http:\/\/www.huminalehto.com\/hevostila\/?page_id=2231"},"modified":"2020-10-22T12:02:02","modified_gmt":"2020-10-22T09:02:02","slug":"hevosen-kanssa-lasna-vai-pelottaako","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.huminalehto.com\/hevostila\/blogi\/hevosen-kanssa-lasna-vai-pelottaako\/","title":{"rendered":"Hevosen kanssa l\u00e4sn\u00e4, vai pelottaako?"},"content":{"rendered":"

Hevonen on iso ja tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 el\u00e4in. Hevosen k\u00e4yt\u00f6kseen vaikuttavat sen tyypilliset k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit ja \u2013tavat. Hevonen on lauma-, saalis-, aro- ja pakoel\u00e4in. Laumael\u00e4imen\u00e4<\/em><\/strong> se viihtyy parhaiten yhdess\u00e4 muiden hevosten kanssa, hevoslaumassa vallitsee my\u00f6s aina jonkinlainen arvoj\u00e4rjestys. Saalisel\u00e4imen\u00e4<\/em><\/strong> hevonen tarvitsee lauman tuoman turvan, jotta se tuntee olevansa turvassa. Hevonen on luotu pakoel\u00e4imen\u00e4<\/em><\/strong> pakenemaan tilanteissa, joissa se kokee vaaraa. Hevosen koko anatomia on suunniteltu nopeaa lyhytaikaista pakenemista varten. Aroel\u00e4imen\u00e4<\/em><\/strong> se viihtyy parhaiten laajoilla alueilla, jotta se n\u00e4kisi mahdollisimman hyvin ymp\u00e4rilleen. (Maastaty\u00f6skentely opetushevosen turvallisuuden perustana \u2013 lopputy\u00f6)<\/p>\n

Hevonen on eritt\u00e4in herkk\u00e4 aistimaan toisten hevosten ja ihmisten liikkeet, eleet ja mielentilan. Sosiaalisena el\u00e4imen\u00e4 hevonen my\u00f6s pyrkii miellytt\u00e4m\u00e4\u00e4n muita hevosia ja ihmist\u00e4, jotka se katsoo rauhallisiksi ja miellytt\u00e4misen arvoisiksi<\/em><\/strong>. Johdonmukaisen opetetuksen kautta hevonen oppii yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n vaativia ja monimutkaisiakin suorituksia tiettyihin hienovaraisiin, mutta selkeisiin merkkeihin.<\/p>\n

Hevosten kanssa oleminen, ratsastaminen, ajaminen ja ty\u00f6skentely her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ihmisiss\u00e4 p\u00e4\u00e4osin positiivisia tuntemuksia. Mutta aina aika ajoin negatiiviset ja neutraalit tunnelataukset sekoittuvat my\u00f6s ihmisen ja hevosen yhteisty\u00f6ss\u00e4. Her\u00e4\u00e4kin kysymys, jos hevonen saisi valita: Mink\u00e4laisen ihmisen luona hevonen viihtyisi?<\/p>\n

Hevonen on rauhaa rakastava el\u00e4in, joka osaa \u201chetkess\u00e4 el\u00e4misen\u201d \u2013taidon. Sen l\u00e4sn\u00e4ololla on valtava voima, hevonen liikuttaa meiss\u00e4 jokaisessa ihmisess\u00e4 jotain tunneviisaria. Meist\u00e4 riippuu sitten onko tunnelataus positiivinen, neutraali vai negatiivinen, lis\u00e4ksi jokaisessa hetkess\u00e4 vaikuttaa my\u00f6s tilanteen \u201cresonanssi\u201d.<\/p>\n

Daneil Goleman kuvaa kirjassa \u201cSosiaalinen \u00e4ly\u201d, kuvaa mm. aivojen oikotiet\u00e4 ja valtatiet\u00e4. Valtatie johtaa silmist\u00e4 talamukseen, johon kaikki aivoihin tulevat aistimukset ensimm\u00e4isen\u00e4 saapuvat ja jatkavat sielt\u00e4 matkaansa esimerkiksi aivokuoren n\u00e4k\u00f6alueelle. Oikotie l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kuitenkin viestin suoraan talamuksesta mantelitumakkeeseen (mantelitumakkeita on kaksi, yksi oikeassa ja yksi vasemmassa aivopuoliskossa), joka tulkitsee sanattoman viestin \u2013 kulmien kurtistuksen, \u00e4killisen asennonvaihdon tai \u00e4\u00e4nens\u00e4vyn muutoksen \u2013 muutamia mikrosekunteja ennen kuin tiedostamme, mit\u00e4 silmiemme edess\u00e4 tapahtuu. Mantelitumakkeella ei ole yhteytt\u00e4 aivojen puhekeskuksiin, joka johtaa siihen, ett\u00e4 kun havaitsemme jonkun tunteen kehomme alkaa j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n samaa tunnetta. T\u00e4t\u00e4 tunnetta<\/em> kutsutaan \u201caffektiiviseksi sokean\u00e4\u00f6ksi.\u201d<\/p>\n

Tunteet siis tarttuvat. Tunnetartunta<\/em><\/strong> on keskeinen osa positiivista ja negatiivista tunnesaldoa. Aivojen oikotien tunnetartunnat toimivat valtavan nopeasti, automaattisesti ja vaivattomasti, n\u00e4m\u00e4 hermoverkot s\u00e4\u00e4telev\u00e4t suurinta osaa etenkin tunteisiin pohjautuvista teoistamme.<\/p>\n

Valtatie johtaa hermoj\u00e4rjestelmi\u00e4, jotka toimivat johdonmukaisemmin ja selke\u00e4sti vaiheittain ja ne vaativat tietoista p\u00e4\u00e4ttely\u00e4. Tiedostamme paremmin \u201cvaltatien\u201d olemassa olon ja pystymme sen avulla ainakin hiukan s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Oikotien osalta t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ysin mahdotonta, koska sit\u00e4 pitkin kulkevat raaka tunnemateriaali ja valtatiet\u00e4 pitkin punnitut k\u00e4sitykset siit\u00e4, mit\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4 tapahtuu. (Goleman \u2013 Sosiaalinen \u00e4ly)<\/p>\n

Erinlaiset hevoset saavat meiss\u00e4 jokaisessa nousemaan erinlaisia tunnelatauksia. Kannattee siis mietti\u00e4 monenlaisia kysymyksi\u00e4 tuntemuksia purkaessa:<\/p>\n

–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Mink\u00e4lainen hevonen sopii minulle?<\/p>\n

–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Miksi joku hevonen nostaa esiin sisimm\u00e4ss\u00e4ni negatiivisia tuntemuksia?<\/p>\n

–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Voinko itse vaikuttaa tuntemusten esiintulemiseen?<\/p>\n

–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Helpottaisiko tilannetta, jos saisin apua?<\/p>\n

–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Reagoinko min\u00e4 tai hevoseni aina v\u00e4\u00e4rin tietynlaisessa tilanteessa?<\/p>\n

Tunnelataukset l\u00e4htev\u00e4t monesti vy\u00f6rym\u00e4\u00e4n lumipallon lailla alas m\u00e4ke\u00e4, ja kun selvitt\u00e4\u00e4 mik\u00e4 tilanteen laukaisee, niin ollaan jo parempien tuntemusten tiell\u00e4.<\/p>\n

Hevosten luonnollisten k\u00e4ytt\u00e4ytymismallien kertaaminen, ja oivaltaminen voivat helpottaa jo monessa tilanteessa. Monesti me ihmiset ajattelemme hevosten reagoivat samalla tavalla kuin me, ja silloin jo menn\u00e4\u00e4n \u201cv\u00e4\u00e4rille urille\u201d.<\/p>\n

Hevonen osaa hetkess\u00e4 el\u00e4misen \u2013taidon. Meille ihmisille se on paljon vaikeampaa, mutta kun sen oppii asiat tulee kertaheitolla helpommiksi hevosten kanssa. Nimitt\u00e4in jos hevonen saisi valita, se valitsisi ihmisen, joka on kauttaaltaan rauhallinen ja miellytt\u00e4v\u00e4, niin eleiss\u00e4\u00e4n, ilmeiss\u00e4\u00e4n ja mielentilaltaan. Oletko se sin\u00e4?<\/p>\n

Kiire pilaa monta hyv\u00e4\u00e4 asiaa. Vauhdin hidastaminen auttaa jo monesti. Aina ei kannata olla niin tehokas. V\u00e4hemm\u00e4n on monesti enemm\u00e4n, ja yht\u00e4kki\u00e4 hevosesi ja sin\u00e4 olette tyytyv\u00e4isempi\u00e4.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Daniel Goleman – Sosiaalinen \u00e4ly<\/p>\n

Johanna Kolehmainen – Maastaty\u00f6skentely opetushevosen turvallisuuden perustana -lopputy\u00f6<\/p>\n\n\n

\"\"
Luottamuksen saavuttaminen ei ole itseisarvo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Yhteisty\u00f6n rakentaminen alkaa maastaty\u00f6skentelyn kautta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Pohjat\u00f6it\u00e4 on hyv\u00e4 tehd\u00e4 k\u00e4yntity\u00f6skentelyn kautta.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hevonen on iso ja tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 el\u00e4in. Hevosen k\u00e4yt\u00f6kseen vaikuttavat sen tyypilliset k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit ja \u2013tavat. Hevonen on lauma-, saalis-, aro- ja pakoel\u00e4in. Laumael\u00e4imen\u00e4 se viihtyy parhaiten yhdess\u00e4 muiden hevosten kanssa, hevoslaumassa vallitsee my\u00f6s aina jonkinlainen arvoj\u00e4rjestys. Saalisel\u00e4imen\u00e4 hevonen tarvitsee lauman tuoman turvan, jotta se tuntee olevansa turvassa. Hevonen on luotu pakoel\u00e4imen\u00e4 pakenemaan tilanteissa, joissa se … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":16,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-2231","page","type-page","status-publish","hentry"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.huminalehto.com\/hevostila\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2231","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.huminalehto.com\/hevostila\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.huminalehto.com\/hevostila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.huminalehto.com\/hevostila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.huminalehto.com\/hevostila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2231"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.huminalehto.com\/hevostila\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2231\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3929,"href":"https:\/\/www.huminalehto.com\/hevostila\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2231\/revisions\/3929"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.huminalehto.com\/hevostila\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/16"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.huminalehto.com\/hevostila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2231"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}