Johanna Kolehmaisen matka – Hevosten ja hyvinvoinnin äärellä

Hevoset ovat olleet osa elämääni 11-vuotiaasta lähtien. Jo lapsena viihdyin tallilla paremmin kuin missään muualla, ja hevosten seura tuntui aina luonnolliselta ja oikealta. Ne eivät vaatineet sanoja – niiden läsnäolossa saattoi vain olla, hengittää ja tuntea ison eläimen rauhoittavan voiman vierelläni. Tämä side hevosiin on kulkenut mukanani läpi elämän, ja siitä on kasvanut polku, joka on johdattanut minut Huminalehdon ja oman yritystoiminnan äärelle.

Kasvaminen hevosten parissa

Matkani hevosten kanssa alkoi maalaistallilla ja hoitohevosten parissa, mutta jo varhain huomasin, että minua kiinnosti enemmän hevosten elekieli ja yhteistyö niiden kanssa kuin pelkkä ratsastus. Halusin ymmärtää, mitä hevonen viestii ilmeillään ja eleillään, miten sen mielentilaa voi lukea ja miten vuorovaikutus voisi olla mahdollisimman sujuvaa ja reilua. Tämä uteliaisuus johdatti minut tutkimaan hevosten käyttäytymistä ja oppimaan lisää niiden koulutuksesta ja hyvinvoinnista.

Vuosien varrella olen kouluttautunut monipuolisesti hevosten käsittelyyn, koulutukseen ja hyvinvointiin liittyen. Naruriimutyöskentely, pyöröaitaus ja maastakäsittelymenetelmät ovat erityisesti kiinnostaneet minua, koska niissä korostuu hevosen elekielen ymmärtäminen ja vastavuoroinen kuuntelu. Hevonen kertoo aina oman tarinansa – meidän tehtävämme on oppia lukemaan sitä.

Matkani varrella tärkeässä roolissa ovat olleet monet hevoset, mutta erityisesti ensimmäinen oma hevoseni, suomenhevostamma Helluri, sekä Limingan hevosvuosien aikana kohtaamani hevoset ennen opintojani Ypäjän Hevosopistolla. Opiskeluaikana solmin myös ainutlaatuisia ja vahvoja siteitä tiettyihin hevosiin, joiden kanssa jaetut hetket kantavat muistoissani aina.

Ypäjältä valmistuttuani ja Limingassa työskentelyn jälkeen palasin takaisin Tornioon ja aloitin koulutetun hierojan opinnot. Kehon tuntemus ja hallinta ovat tärkeässä roolissa ratsastuksen opettamisessa, ja hierojan koulutus on antanut minulle arvokkaita näkökulmia ja erilaisia ideoita kehittää ratsastajan istuntaa ja vaikuttamista.

Huminalehdon synty ja kasvu

Vuonna 2010 elämäni otti uuden suunnan, kun perheemme perusti Huminalehdon. Aluksi paikka oli pieni ja toiminta vasta muotoutumassa, mutta vuosien saatossa siitä on kasvanut ainutlaatuinen talli, jossa yhdistyvät hevostaidot, tunnetaitojen kehittäminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Huminalehdon ydinajatus alkoi kirkastua erityisesti vuosina 2013–2014, kun suoritin EASEL-tunnetaitokoulutuksen – sen vaikutus näkyy vahvasti siinä, millainen paikka Huminalehdosta on tänä päivänä kasvanut. Hyvinvointi valmentaja -koulutus toi myös mukanaan arvokkaita oivalluksia ja syvensi ymmärrystäni omasta työstäni. Haluankin edistää lempeää ajattelua ja hyväksyntää niin hevosten kanssa toimiessa kuin arjen haasteiden keskellä.

Tallin arki on muovautunut perheemme mukana. Nykyään mukana touhuavat mieheni Matti ja tyttäremme Senni, Maisa ja Lilli – sekä tietysti rakkaat hevoset ja muut eläimet, jotka ovat yhtä lailla osa tätä tarinaa.

Eläimet opettajina ja peileinä

Hevosten lisäksi myös muut eläimet ovat olleet tärkeässä roolissa elämässäni. Rakkauteni eläimiin syttyi jo pienenä enoni maatilalla, jossa vietin mahdollisuuksien mukaan eräänäkin kesänä kesyttämässä villejä kissanpentuja ladon oviaukolla istuen. Erityisesti muistan tilan Rölli-kissan, joka saapui jopa kerran syntymäpäivilleni rusetti kaulassa.

Eläimet ovat opettaneet minulle läsnäoloa, rauhoittumista ja oman tunnetilan säätelyä. Ne eivät tuomitse, eivät odota meiltä suorittamista – ne vain ovat ja heijastavat takaisin sen, mitä kannamme sisällämme. Tämä oivallus on vahvistanut ajatustani siitä, että eläinten kanssa työskentely ei ole pelkästään hevostaitoja, vaan myös itsensä kohtaamista ja tunnetaitojen kehittämistä.

Matka jatkuu – aina oppien ja kehittyen

Vaikka olen viettänyt suuren osan elämästäni hevosten parissa ja kouluttautunut niiden käyttäytymisestä ja koulutuksesta, koen silti, että jokainen päivä tuo mukanaan uutta opittavaa. Hevoset ovat parhaita opettajia – ne haastavat meitä, peilaavat tunteitamme ja pakottavat meidät olemaan rehellisiä itsellemme.

Tämä matka ei ole koskaan valmis. Haluan jakaa oppimaani eteenpäin ja auttaa ihmisiä syventämään suhdettaan hevosiin – ja samalla itseensä. Olitpa sitten vasta-alkaja tai kokenut hevosharrastaja, uskon, että hevosten kanssa meillä kaikilla on mahdollisuus oppia jotain arvokasta.

Lämpimästi tervetuloa mukaan Huminalehdon ja minun matkaani – yhdessä oppien, kasvaen ja ymmärtäen.

Johanna


Kassu – lapsuuden lemppariponi.

Helluri ❤️

Ypäjältä Lagoz – herkkä trakehner tamma.

Liminka ja tallikisu 💕

Oulun Pokaali (ehkä vuosi 2005)